On aika vaihtaa maata toiseen maahan, jossa en myöskään ole koskaan ennen vielä käynyt. Nyt olen menossa sinne kuukaudeksi, ja yksin. Kuinka mahdan pärjätä? Lue lisää!
Puhelimeni muistikortti korruptoitui ensimmäisen viikon aikana Thaimaassa, joten joudun lainailemaan muutamia kuvia muualta, pahoittelen.
Osaka Kansain lentokentällä heitin haikeat hyvästit Japanille, ja aloin henkisesti valmistautumaan uuteen ilmapiiriin. AirAsian lentoni Osakasta Bangkokkiin kestäisi noin kymmenen tuntia yhteensä, kun mukaan laskee muutaman tunnin välilaskun Kuala Lumpurissa.
Kuala Lumpurin kentälle kun alettiin laskeutumaan, niin vilkuilin kokoajan kelloa, koska luulin, että olemme pahasti myöhässä, ja vaihtoaikani on 2 tuntia. Heti koneesta päästyäni lähdin siis juoksemaan kohti transfer-tiskiä, ja lähdinkin aluksi heti väärään suuntaan. :) Oikean suunnan löydettyäni löysin viimein transfer tiskin, ja ihmettelin kuinka siellä ei ollut vielä muita kiireisiä ollenkaan. Uuden boarding passin saatuani lähdin sitten juosten kohti lähtöporttiani, joka sattui olemaan lähes kentän toisessa päässä. Hikihatussa pääsen lähtöportilleni, ja tsekkaan taulusta että boarding alkaisi ihan juuri puhelimeni kellon mukaan. Portin alue näytti kuitenkin kovin tyhjältä, eikä lentokentän työntekijöillä näyttänyt olevan mihinkään kiire. Tässä vaiheessa vasta tajusin tsekata kellon myös kentän omasta kellosta, jolloin tajusin tehneeni juuri täysin aloittelijan virheen. En ollut muistanut siirtää kelloani kun aikavyöhyke vaihtui. :D Aikaa koneen lähtöön oli siis vielä ylikin 2 tuntia, mutta ainakin olen ajoissa portilla!
Lopulta reilun tunnin kestävä lento Bangkokkiin starttasi. Viereeni istui Venäläinen vanhempi herrasmies, jonka kanssa keskustelimme asioista, vaikka hänen englannin ymmärtäminen ei ollut aina kovin hyvää. Hän kertoi olevansa kova matkustelemaan, mutta kun kerroin tulevani itse Japanista, hän totesi ettei tiedä ollenkaan missä kyseinen paikka on, vaikka yritin vielä selittää sitä hänelle. :D
Lopulta saavuin Bangkokin vanhemmalle Don Mueang kentälle, jonka yhteydessä olevasta lentokenttähotellista olin varannut (kalliin) majoituksen yhdeksi yöksi. Koneen laskeuduttua, viisumin saatuani, ja rinkkani löydettyäni valmistauduin henkisesti tuloaulassa vastassa oleviin riivaajiin. Ihmetyksekseni näitä ei ollutkaan tarttumassa hihasta, korkeintaan yksi kysyi, että tarvinko taksia. Kävin nopeasti vaihtamassa Japanista ylijääneet yenit bateiksi, ja checkkasin itseni sisään hotelliin.
Nälkäkin oli kova, joten ei muutakun respasta kysymään olisiko lähellä jotain kauppaa. Vastaukseksi sain, että 7-Eleven on ihan 5min kävelymatkan päässä. Kello oli varmaan 7-8 välillä illalla kun astuin ulos, ja samantien tuntui kuin naamalleni olisi lyöty märkä rätti. Vaikka Japanissakin ilma oli kostea, niin tämä oli jotain vielä pahempaa. Lähdin kävelemään katua hotellilta, ja sain heti kimppuuni taksimiehen. Hänet ohitettuani näinkin jo 7-Elevenin, jonne päästäkseni minun piti vain ylittää yksi todella vilkas katu jossa suhisi skoottereita ja autoja suuntaan jos toiseen. Hetken menoa ihmeteltyäni päätin ottaa käyttöön Kiinasta opitun taktiikan, ja lähdin vain pikkuhiljaa hivuttautumaan tien yli autoja, ja mopoja väistellen. Kaupassa huomasin, ettei täällä todellakaan ollut samanlainen jonotuskulttuuri mihin olin Japanissa jo kerennyt niin kovin tottua, vaan kassalle mennään heti kun jossain on tilaa.
Myös uuden valutaan kanssa olin vielä ihan hukassa, että minkä arvoista mikäkin on.
Siinä hukkatilassa nämä olivat ainoat ostokset, jotka osasin kaupasta poimia. Aamulla olisi aikainen lento samalta kentältä kohti Krabia, ja sieltä suoraan Koh Lantalle, joten ajattelin vain ostaa jotain nopeasti syötävää.
Huone maksoi noin 50€/yö ja tulisi olemaan reissuni ehdottomasti kallein yö, joten odotukseni olivat korkealla. Petyin kuitenkin hieman huoneeseen, vaikka isohan se oli, mutta silti osittain likainen ja kulahtanut. Myös ensimmäiset koppanat pääsin heti tappaamaan, mutta näistä nyt ei voi valittaa kun kuitenkin Aasiassa ollaan. 
Seuraavana aamuna olisi tiukka herätys takaisin lentokentälle, jos en saisi nukuattua, joten pakotin itsesi nukkumaan vaikka mieli olisi tehnyt tehdä kaikkea muuta. Olin todella väsynyt pitkästä lennosta, joten hautasin itseni mukavaan sänkyyn, ja nukahdin.Seuraavassa postauksessa sitte biitsiä, ja Koh Lantan meininkejä.
Stay tuned!
-Joonas
0 kommenttia:
Lähetä kommentti